Kävin Tukholmanristeilyllä Ruotsissa viime kesänä. Lähtösatama oli Turun Silja Line -terminaali. Olin kahden naisen kanssa äijänä matkalla, joten lopputuloksen voittekin lähes arvata.

Tukholma on shoppailijan kaupunki. Hirviaiheista Ruotsi-krääsää, lippalakkeja, leikkikoirankakkoja ja naistenvaateliikkeitä on runsaasti. Nobel-museo oli yllättävän pieni ja vähäelkeinen. Vasamuseet, eli suuri aikoinaan uponnut puulaiva talon sisällä oli vaikuttava kokemus. Meinasin ostaa sieltä 200,00 euron arvoisen tykin matkamuistoksi rasittavia naapureitani varten.

Tukholman metro on hyvin kätevä. Sillä pääsee vaivattomasti satamasta keskustaan ja muihinkin vähemmistökortteleihin. Paikallinen raitiovaunu taas on puhdas vitsi. Keskustan ja huvipuiston väliä jankkaava raitiovaunu sisältää äärimmäisen ärsyttävän ja virkaintoisen konduktöörin, joka tuon parin kilometrin matkalla ehti tarkastaa lippuni kolmeen kertaan.

Niin mitäpä jäi sitten käteen? Laivalta ostetut makeiset ja viski. Silja Europa oli todellinen pettymys. Budjettiluokassa ei dieselmoottorin äänieristyksestä ollut tietoakaan - olimmehan sentään autokannen alapuolella. Keskusradiossa toistuvasti soiva Silja teema tadadada-da kuulosti kliseemäiseltä. Työntekijät laivalla olivat keskimäärin yhtä innokkaita seiloreita kuin paikallisen Salen kassatäti. Laivan tervetuliaiskomitea näytti mullinaamaa, kun tajusivat että olimme menneet A-luokan kerrokseen C-luokan asiakkaina. Tuntui kuin olisimme olleet karjaa menossa teuraalle perversifioidussa Nooan Arkissa.

Kiteyttäisin Tukholman näin: jos olette Turussa ja lähdössä Tukholmaan, miettikää hetki. Siellä on lähes samat palvelut kuin vaikka Helsingissä, mutta paljon enemmän Hirvikrääsää. Mutta jos satut olemaan kalamiehiä harkitse silti sillä Tukholma tarjoaa kalareissun. Linnan puistossa voi kalastaa erikoisessa urbaanissa ja historiallisessa ympäristössä täysin luvallisesti. Älä vain mene syömään kaloja.

Suorat vastaukset tähän kokemukseen
Tähän kokemukseen ei ole vastauksia. Vastaa omalla kokemuksellasi!