kokemuksia.fi
TÄMÄN ASIAKASKOKEMUKSEN ON TUOTTANUT PUOLUEETTOMASTI KOKEMUKSIA.FI
Lue lisääPalaudutehokkaasti.fi:n Hyvinvointianalyysi-mittaukset sekä valmennukset ovat pysyviä työkaluja Kuurojen Palvelusäätiön henkilöstöjohtamisessa. Palvelukokonaisuuden avulla saavutetut tulokset näkyvät muun muassa sairauspoissaolojen vähentymisenä ja sitä kautta myös kustannuksien pienentymisenä.
Kuurojen Palvelusäätiö sr on vuonna 1897 perustettu valtakunnallinen järjestö, jolla on tällä hetkellä yhteensä seitsemän palvelukeskusta eri puolilla Suomea. Palvelukeskukset tarjoavat kuuroille ja kuurosokeille heitä huomioivan asumis- ja toimintaympäristön sekä viittomakielisen yhteisön.
– Meillä on yhteensä noin 240 työntekijää, kertoo säätiön palvelujohtaja Jouni Riihimäki. Hyvinvointia sekä yksilö- että yhteisötasolle
Yhteistyö Kuurojen Palvelusäätiön ja Palaudutehokkaasti.fi:n välillä alkoi vuonna 2013 yhdessä työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa, kun järjestö halusi parantaa henkilöstönsä hyvinvointia niin yksilö- kuin työyhteisötasolla.
– Olimme huolissamme kohtuullisen korkeasta sairauspoissaolojen määrästä. Jos ihminen ei ole oikeasti fyysisesti sairas, eivätkä työprosessien tai -järjestelyiden muutokset auta, voi syy heikentyneeseen työkykyyn löytyä yksilön palautumisesta, Riihimäki avaa.
– Työntekijöidemme pitää työskennellä vieraalla kielellä sellaisten asiakkaiden kanssa, jotka tarvitsevat paljon apua ja tukea. Työ on sekä fyysisesti että henkisesti raskasta. Mietimme, mitä voisimme tehdä yksilön hyväksi ja miten voisimme samalla auttaa myös työyhteisöjä.
“Palaudutehokkaasti.fi:n sisäinen prosessi on niin hiottu, että se on tilaajalle järkevä, kustannustehokas ja helppo toteuttaa.”
Palaudutehokkaasti.fi:n palvelukokonaisuus koostuu Hyvinvointianalyysi-mittauksista sekä valmennuksista, jotka perustuvat mittauksien tuloksiin. Yhteistyön alussa mittauksia testasivat ensin 50 Kuurojen Palvelusäätiön henkilöstön jäsentä: 35 työntekijää ja 15 esimiestä. Tulokset olivat Riihimäen mukaan niin hyviä, että mittaukset päätettiin tehdä koko organisaatiossa.
– Jos mittauksessa havaitaan haasteita palautumisessa, saa työntekijä halutessaan osallistua kolmen kuukauden mittaukseen valmennukseen, jonka jälkeen mittaus tehdään uudestaan. Valmennus on yksi palautumista tukeva asia, ja kun se yhdistetään työterveyshuollon muuhun tietoon, niin voimme suunnitella kokonaisvaltaisesti erilaisia työkykyinterventioita, Riihimäki sanoo.
– Pitkäaikainen kuormittuneisuus tulee ihmisestä aina jostakin kohtaa ulos – joku masentuu, joltakin menee selkä, joltakin maha ja niin edelleen. Työnantajan on toimittava aina minkä tahansa työkykyjohtamisen hankkeen ja työterveyshuollon välillä varmistaen, että tieto liikkuu molempiin suuntiin. Jos työnantaja vain teetättää mittauksen, mutta ei sitten tee mitään mittaustuloksilla, jää muutos vain yksilön omalle vastuulle, hän painottaa.
Tähän mennessä on Kuurojen Palvelusäätiön sairauspoissaoloja ollut jo noin 1000 päivää aiempaa vähemmän. Esimerkiksi Oulussa tehdyn mittauksen jälkeen sairauspoissaolot ovat vähentyneet puoleen. Työkykyindeksi on noussut ja TyEL-maksuluokka tippunut. Jatkossa Hyvinvointianalyysi-mittaukset ja niiden tulokset tulevat olemaan HR:n apuväline, joka voidaan sopia tehtäväksi esimerkiksi varhaisen tuen keskustelun perusteella.
“Mittaus on muuttanut monilla työntekijöillämme heidän koko elämäänsä.”
– Palaudutehokkaasti.fi:n sisäinen prosessi on niin hiottu, että se on tilaajalle järkevä, kustannustehokas ja helppo toteuttaa. Tulokset ovat alkaneet näkyä myös taloudessa. Tavoitteena ei mielestäni kuitenkaan voi olla vain kustannuksien pienentäminen. Meillä asia on ajateltu siten, että kun ihmiset voivat paremmin, niin sairauspoissaolot vähenevät, jolloin myös kustannukset laskevat. Ihmisen hyvinvointi ei ole sijoitustyökalu, vaan vaatii pitkäjänteistä työtä, Riihimäki summaa.
– Mittaus on muuttanut monilla työntekijöillämme heidän koko elämäänsä. Yksilölliset merkitykset ovat olleet siis hyvin isoja, ja ne ovat aina hienoja juttuja!
